Rasismi - mitä se on ja mitä se ei ole?
Rasismi on sana ja käsite, joka on ollut runsaasti esillä sekä (jo paljon) ennen eduskuntavaaleja että myös (vielä paljon) niiden jälkeenkin. Jopa MM-jääkiekkovoittomme näyttää synnyttäneen rasistista uhoa.
Rasismi-termiä käytetään usein hyvin laveasti eli erilaisissa merkityksissä. Ja usein väärissä merkityksissä (esim. "ikärasismi"). Koetettaisiinko täsmentää kielenkäyttöämme ja rajata väärät merkitykset pois? Seuraavassa yritän ehdottaa osviittoja oikeampaan suuntaan.
Lakimies kun olen, nostan johtaviksi kielenkäytön lähteiksi laeissamme olevat keskeiset kiellot, joilla pyritään estämään kaikenlainen syrjintä. Viittaan perustuslakimme 6 §:ään, rikoslakimme 11 luvun 10 ja 11 §:ään sekä 47 luvun 3 §:ään, yhdenvertaisuuslain (21/2004) 6 §:ään, naisten ja miesten tasa-arvosta annettuun lakiin (109/1986) sekä lakiin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001).
Kun näissä laeissa julkilausutut erilaisten syrjimisten perusteet listataan, saamme hyvin pitkän "mustan listan". Nämä kokonaan tai pääsääntöisesti tai ainakin monissa yhteyksissä kielletyt erilaisen/eriarvoistavan kohtelun perusteet ovat:
1) sukupuoli, 2) rotu, 3) ihonväri, 4) etninen alkuperä, 5) kansallinen alkuperä, 6) kansalaisuus, 7) kieli, 8) ikä, 9) perhesuhteet,10) sukupuolinen suuntautuminen, 11) terveydentila, 12) vammaisuus, 13) uskonto, 14) yhteiskunnallinen tai muu mielipide/vakaumus, 15) poliittinen toiminta, 16) ammatillinen toiminta, 17) muu henkilöön liittyvä seikka, 18) "muu edellä mainittuihin rinnastettava seikka".
Rasismi-sanan ja -käsitteen korrektit merkitykset liittyvät edellä olevan luettelon alakohtiin (2) rotu, (3) ihonväri ja (4) etninen alkuperä. Siten ulkonäön erilaisuus on ratkaiseva tekijä. Muissa yhteyksissä rasismi-termiä ei tule käyttää, vaan niissä on kyse muunlaisen syrjinnän/sorron muodoista.
Esimerkiksi kohta 5 (kansallinen alkuperä) ei yllä rasismiin, jos "supikantasuomalainen" haluaa syrjiä tai halventaa 100-prosenttisesti "supikantasuomalaisen" näköistä venäläistä tai virolaista tai latvialaista. Myöskään eri kieli tai eri uskonto eivät mahdu rasismiin. Siten mm. islamin vieroksunta/halveksunta ei ole rasismia; onhan Suomessakin satoja(?) "supikantasuomalaisia", jotka ovat kääntyneet islamiin (ja vaikka ei olisi ainoatakaan).
Rasismin käsitteeseen ymmärtääkseni liitetään olennaisena piirteenä kielteinen eli negatiivinen suhtautuminen kyseiseen erilaisuuteen: rasisti pitää itseään parempana.
Kuitenkin myös ns. positiivinen rasismi voi kääntyä ongelmalliseksi. Miten pitäisi esimerkiksi suhtautua (kiistattomasti mitattaviin faktoihin pohjautuviin) lausumiin, että ns. mustat ovat useissa urheilulajeissa (kuten pikajuoksut ja koripallo) ylivertaisia tai että tavattoman useita Nobel-palkintoja saanut pieni etninen ryhmä juutalaiset on älykkäämpi/lahjakkaampi kuin (useimmat ellei kaikki) muut etnisiteetit?
Toivon kielenkäytöltä, että ns. rasistikorttia käytettäisiin oikein eli nykyistä säästeliäämmin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Kansatieteellisen näkökulman mukaan etnisen ryhmän ominaisuuksia ovat endogaamisuus, yhteiset arvot ja normit, kommunikaatio- ja vuorovaikutusverkosto sekä samastuminen omaan ryhmään. Etnisyys on ulkoisten määritelmien lisäksi subjektiivista kuulumista tiettyyn ryhmään. Etnisyys on kuitenkin sosiaalinen ilmiö, ja se on yleensä esitetty ryhmän eikä yksilön ominaisuutena. Allardtin ja Starckin (1981) mukaan etnisyyttä ei voi määritellä sen tarkemmin kuin, että etnisen ryhmän jäsenet polveutuvat samoista alkulähteistä, samastuvat ryhmäänsä ja osoittavat tiettyjä yhteisiä kulttuuripiirteitä. Lyhyesti sanottuna etnisyys on tietoisuutta omasta kulttuurista."
Kansallinen alkuperä vs etninen alkuperä?
Kiitos, Antti, hyvästä "kansatieteellisestä näkökulmasta". Kinkkinen tuo käsitepari "kansallinen/etninen" (alkuperä). Lakimiehenä minä painotan sitä, että lakiteksti (etenkin rikoslain rangaistuspykälä 11:11) tekee eron "kansallisen" ja "etnisen" alkuperän välillä.
Etnisyydestä puheenollen. Siihen liittyy läheisesti etninen nepotismi.
Sama koskee kielellistä nepotismia. Suomessa on vahva edunvalvontaryhmä,joka perustuu nimenomaan kielelliseen nepotismiin.
Jarmo Ryytin "etninen nepotismi" johdatteli minut miettimään maamme ruotsinkielistä västöä. Olisi kiintoisaa nähdä joku tutkimus (kai niitä on aikojen kuluessa tehty), kuinka moni heistä mieltää ruotsin kielen ainoaksi erokseen suomenkieliseen kantaväestöön ja kuinka moni kokee sen lisäksi kansallista ja/tai etnistä erilaisuutta. (Mutta älkäämme enää palatko yli sadan vuoden takaisiin "rotuoppeihin" skandinaaveista ja mong ... itäisistä.)
Rasismi - sanaa ei ennen sotia tunnettu tai ei ainakaan käytetty. Näkisin, että sen käyttöönotto palvelee rotujensekoittamiostoimia, joita eräs pieni 'valittu kansa' harjoittaa maaimanvalloituspyrkimyksissään. Tämmöisen ilmiön esiintymisen tekee mahdolliseksi poliitikkojen lahjonta.
"Rasismi - sanaa ei ennen sotia tunnettu tai ei ainakaan käytetty." Minun muistikuvani (kieltämättä ajan haalistamat) 60-, 70- ja 80-luvuilta ovat, että rasismi-sanaa ei suomalaisessa keskustelussa juurikaan näkynyt, mitä nyt hieman USA:n mustien (onnistuneista) nousupyrkimyksistä mediassa raportoitaessa. Matti Vuorion kommentin kakkos- ja kolmoslauseet olisi voinut jättää kirjoittamatta.
Antti Ukkonen ehti jo kirjoittaa Erkki Havansin rasismi -käsitteen ongelmista.
Hyväksynyn rasismin käsitteen merkityksen laajentumisen arkikäytössä. Sitä on mahdotonta kitkeä enää pois.
Samalla varaisin rasismille tieteellisessä kielenkäytössä tai lainsäädännössä vain sen alkuperäisen merkityksen ihonväriin/rotu alkuperä perustuvasta diskriminaatiosta. Tässä olen kutakuinkin samalla linjalla kanssasi. Muilta osin aiheen käsittely oli luvattoman "lakihenkisen" pinnallista, eikä aihe tullut yhtään selkeämmäksi vaan sekavammaksi.
Esimerkiksi rasismiin tai syrjintään ei välttämättä käsitystä paremmuudesta tai huonommuudesta. Tavallaan todellisessa rasismissa ja syrjinnässä on aina kyse vallan väärinkäytöstä, aseman tai edun turvaamisesta väärin perustein.
Suomen rasismi-keskustelu on ollut täysin tuuliajolla. Ollaan kiinnitetty huomiota yksittäisten ihmisten asenteisiin ja yhteiskunta on syyllistynyt jopa asennekasvatukseen, aidossa köppelsmäisessä hengessä.
Rotu kai on oleellisin tekijä rasismissa. Rotuun voi liittyä ihonväri, mutta ei välttämättä liity. Tietyn rotuisilla ihmisillä voi olla omia kulttuurisia traditioita, mutta ei välttämättä ole. Jäljelle jää siis pelkkä rotu.
Mitä rotua suomalaiset ovat?
"Rotu" on varmaan se kiistellyin käsite tässä käsiteviidakossa eli monet (tiedemiehet) kai kiistävät tai ainakin kyseenalaistavat "rodut". Täysin maallikkona olen taipuvainen käyttämään silmiäni siten, että ne saavat kertoa, missä ulkomaissa asuu paljon sennäköisiä ihmisiä, että voisivat olla "ihan keskivertosuomalaisia". Heitä on mielestäni erityisen paljon Virossa, Suomen itärajan läheisissä "perusvenäläisissä" ja Latviassa. "Lähimmäisrotuisia" siis meikäläisille. Toki härmäläistallaajan näköisiä sattuu melkoisesti silmään muissakin Euroopan maissa, joskin sitä vähemmän, mitä lähemmäksi Välimerta tullaan. Nämä täysin epätieteelliset optiset mutu-ajatelmani eivät sisällä mitään arvolatausta, ei rasistisiakaan.
Hyvä kirjoitus; jonkun (asiantuntevan) oli aika panna paalut paikalleen.
Hyvä kirjoitus; jonkun (asiantuntevan) oli aika panna paalut paikalleen.
Merkitseekö Nobel palkinnon saaminen ylivertaista älykkyyttä/lahjakkuutta vai onko kyse jostakin muusta?
Jos Nobel-rauhanpalkinto poliittisine sivumakuineen jätetään sivuun, niin kyllä tieteiden ja kirjallisuuden Nobel-palkinnot osoittavat saajissaan poikkeuksellista lahjakkuutta/älykkyyttä. Toki on muistettava, että etenkin tieteiden Nobel-taso edellyttää, että asianomaisella on ollut onni syntyä ja/tai kehittyä jossakin ns. pitkälle edistyneessä maassa. Siten se seikka, että maailmassa on suuri määrä köyhiä kehitysmaita, joihin ei koskaan ole osunut yhtään Nobel-palkintoa, ei välttämättä osoita lahjattomuutta, vaan mitä todennäköisimmin kyse on piilevien lahjakkuusreservien jäämistä huonojen kehitysmahdollisuuksien takia tosiaankin vain piileviksi.
Valtaosa Nobeleista on myönnetty miehille. Onko siis johtopäätös se että miehet ovat lahjakkaampia ja älykkäämpiä kuin naiset?
Jos kysytään (kuten Harri Räsänen nyt kysyy), onko miesten suuresta lukumääräisestä ylivoimasta Nobel-saajina naisnobelistien lukumäärään verrattuna tehtävissä johtopäätös miesten suuremmasta lahjakkuudesta/älykkyydestä, niin vastaus on perusidealtaan aivan sama kuin yllä köyhien kehitysmaiden osalta: naiset ovat vuosituhantisesti olleet (ja suuressa osassa maailmaa yhä ovat) alistettuina ja verrattomasti vähemmillä kouluttautumismahdollisuuksilla kuin sortajansa (= miehet). Totta kai se näkyy mm. Nobel-saavutuksissa. Suomessakin, joka sentään tänään on naisten tasa-arvon ja tasavertaisten mahdollisuuksien kärkimaita maailmassa, on vasta noin puoli vuosisataa ollut naisilla kunnon mahdollisuudet (piilleiden) lahjakkuusreserviensä hyödyntämiseen, joten meilläkin kestää vielä lähes toisen puoli vuosisataa, ennenkuin puolet (esim.) professoreista (yms.) on naisia.
Rotu olisi muutoin käyttökelpoinen sana, mutta se on saanut negatiivisen sävyn.
Jos kuitenkin tuo sana tulisi uudestaan salonkikelpoiseksi, niin mielestäni rodulle riittäisi riittäväksi tunnusmerkiksi ihmiselle tunnistettavissa oleva erilainen ulkonäkö. Voitaisiin puhua esim. pääroduista (valkoinen, musta) ja sitten alaroduista (skandinaavinen, suomalaisugrilainen).
Mielestäni rotujen keskeisin ominaisuus on siis nimenomaan ulkonäkö, eikä esim. älykkyys. Kaikki valkoisen rodun edustajat ovat valkoisia, mutta esim. älykkyys vaihtelee ja vastaavasti kaikki mustan rodun edustajat ovat mustia (paitsi albiinot), mutta älykkyys vaihtelee heilläkin.
Wikipedia sanoo kuitenkin näin:
Rotu (kasveista puhuttaessa lajike) on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläin- tai kasviryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt ominaisuudet.
Rotua käytetään joskus alalajin synonyyminä, mutta varsinkin koti- ja lemmikkieläimistä puhuttaessa rotu tarkoittaa alalajia suppeampaa jaottelua. Koska termillä rotu ei ole olemassa yksiselitteistä luonnontieteellistä määritelmää, pyritään koko sanaa välttämään luonnontieteellisessä kielenkäytössä. Sitä korvaamaan käytetään määritellympiä termejä, esimerkiksi alalaji (subspecies), muunnos (varietas), alamuunnos (subvarietas), muoto (forma) ja alamuoto (subforma).
Rodun voi katsoa eroavan muista saman lajin roduista eri alleelityyppien esiintymisfrekvenssinsä suhteen. Jos termin rotu määrittelee muuksi kuin alalajiksi voivat eri rodut lisääntyä keskenään vaikeuksitta, koska niiden välillä ei ole reproduktiivista eristäytymistä. Rotujen erot eivät ole ehdottomia, vaan suhteellisia. Yhtenäisellä levinneisyysalueella rodut muuttuvat vähitellen toisikseen, kun taas aukkoisilla alueilla erot ovat usein hyppäyksellisiä (usein tässä yhteydessä käytetään nimitystä alalaji, esimerkiksi saimaannorppa).
Ei kai rasismi enää nykyään tarkoita juuri mitään/tarkoittaa kaikkea.
Ennen Wanhaan luulin että rasismi tarkoittaa uskomusta rotuoppeihin joissa geneettinen perimä määrittää yksilön ominaisuudet erittäin voimakkaasti ja jakaa ihmiskunnan geneettisesti eriarvoisiin ryhmiin. Käsitteet mm. rotupuhtaudesta ovat sitten poliittisia tjms seuraamuksia edellämainitusta uskomuksesta.
Nykytieteen käsitys että ympäristö määrittää suurimman osan ihmisestä ja geenit loput, on periaatteessa rasismia. Esimerkiksi valkoinen iho mahdollistaa tehokkaamman d-vitamiinin saannin auringonvalosta mutta altistaa ihosyövälle. Ymmärtääkseni pidetään ihan hyväksyttävänä ajatuksena että eri geenipohjat antavat erilaisen aseman erilaisissa olosuhteissa elämiseen. Tällä on myös käytännön merkitystä, mm. somalivähemmistön liian pieni d-vitamiinin saanti on aiheuttanut autististen lasten määrän nousuun Ruotsissa. Sitä kuulemma kutsutaankin "Ruotsin taudiksi" eikä sitä juuri esiintynyt ennen muuttamista vähemmän valoa saaville alueille. Lähdettä ei ole, joten en mene vannomaan.
Myös käsitys oman "rodun" alemmuudesta on rasismia, joten perunaneniä dissaava etnokulttuurien ihannoija on ihan vanhanaikainen rasisti. Tästä käsitteet ksenofobia/filia.
Käsitettä "rotu" käytän lainausmerkein, koska itse uskon yksilöiden välisten erojen olevan suurempia kuin etnisten ryhmien välisten erot. Täten en pidä esimerkiksi mulattia afrikkalaisen perimän ja eurooppalaisen perimän hybridinä*, vaan ihmisenä jolla on geenejä molemmista etnisistä ryhmistä. Ymmärtääkseni rasisti taas näkisi geeniperimien sekoittumisen joko laskevan tai nostavan yksilön ominaisuuksia merkittävästi.
Näin siis luulin, mutta sisäministeriö ei ole vielä kertonut mitä se rasismi sitten on. Ilmeisesti syyllisyyskompleksi.
*Vertaa hevonen+aasi=muuli, tai hupaisa tiikeri+leijona=tiikeli(oikeasti! paitsi jos muistan väärin).
Loppujen lopuksi kyse on vain siitä kohteleeko ihmistä yksilönä vai viiteryhmänsä jäsenenä. Helpommin sanottu kuin tehty.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 18 kommenttia